Rentoa pönötystä

Aamulehden arvostettu ravintolakriitikko Vesa Laitinen kirjoitti kolumnin Tampereen ravintoloista ja niiden pönötys mahdollisuuksista. Ravintola LiViä markkinoidaankin nimenomaan tämän Laitisen kritisoiman rentouden kautta, sillä kukaan ravintoloitsijoista ei ole halunnut luoda asiakkaille kuvaa jäykästä ja tätä kyseistä pönötystä vaativasta ravintolasta. 

LiV on kuitenkin jokaisen salaa, tai ei niin salaisesti pönötystä rakastavan varsinainen aarre ja kruununjalokivi. LiVissä pönötystä ei vaadita, mutta se on sallittua. Valkoiset pöytäliinat, aina yhtä tyylikäs miljöö, makunystyröitä hellivä ruoka sekä laadukkaat ja aina huolella valitut viinit tarjoavat jokaiselle asiakkaalle salakavalasti tilaisuuden pönötykseen. 

LiVissä palvelu on ensiluokkaista ja jo pelkkä ravintolan työntekijöiden viinitietämys luo asiakkaalle mielikuvan siitä, millaista palvelu on joskus menneisyyden kulta-aikoina ollut. Pelkkä lounaalle piipahtaminenkin tarjoaa siis asiakkaalle tilaisuuden päästä hieman pönöttämään, koska LiV on rennosta imagostaan huolimatta kuin sitä varten luotu.

Pönötykseen ei aina vaadita iltapukuja ja ovella asiakasta vastaanottavaa hovimestaria, vaikkakin LiVissä asiakasta vastassa yleensä ollaankin. Pönötys on mielentila ja ennen kaikkea odotus laadusta sekä arjen yläpuolelle nousevasta luksuksesta. Ja tätä kaikkea LiVissä tarjotaankin, ihan asiakkaan huomaamatta. Ravintola sopii sisustukseltaan hienostuneimmillekkin pönöttäjille, eivätkä ruoka ja juoma jää tässä asiassa millään tapaa jälkeen. Palvelun tasosta puhumattakaan.

Tässä ravintolassa yhdistyy siis kaikki pönötykseen vaadittavat vaatimukset, vaikka sitä ei itse ehkä heti tajuaisikaan. LiV toivottaakin kaikki asiakkaansa lämpimästi tervetulleeksi, pönöttäjistä pikaiselle lounaalle poikkeaviin business-henkilöihin. Meillä saa pönöttää! Tai saapua syömään verkkareissa. Kumpi vain tuntuu kenestäkin parhaalta. 

Rentoa pönöttämistä!

LiV - miksi tyytyä hyvään